Rakastan rauhaa
Teen työtä avokonttorissa tavaten päivän aikana kymmeniä eri ihmisiä. Töiden jälkeen haen lapsen, jota palvelen ja jolle olen läsnä iltaan asti. Edes yöllä en nuku yksin. En käytännössä ole koskaan yksin, paitsi jos menen metsään. Rakastan metsää, pimeyttä, rauhaa, puhtautta, tilaa. Siellä olen turvassa ja hermosto lepää. Kun lähden retkeilemään, en kaipaa poluille muita ihmisiä, tulen niistä jopa kärttyisäksi. Haaveilen kodista veden äärellä, jossa voin ladata akkuja.
Kaipaan yksinoloa
Olen maailman huonoin olemaan yksin. Kaipaan sitä, mutta kun tilaisuus koittaa, järjestän itselleni ohjelmaa, ystäviä, tekemistä. Jostain syystä välttelen yksinoloa ja haluan antaa itsestäni muille paljon. Toisaalta yksinolo saa minut valtavan onnelliseksi ja hyvinvoivaksi. Tunnen, että kaikki on hyvin, enkä ole vastuussa mistään, voin vain hengittää ja olla vapaa.
En tarvitse unelmieni toteuttamiseen muita
Yhteistyöhön kyllä, mutta unelmani eivät ole riippuvaisia kenenkään rohkeudesta, taidoista tai rahoista. Voin lähteä viettämään unelmaviikonloppua yksin, vuokraan maastopyörän, syön ravintolassa yksin, menen porealtaaseen yksin. Hankin sijoitusasuntoja yksin. Ehkäpä rakennan talonkin yksin. Minulle on tässä elämässä tärkeää olla riippumaton, sillä tunnen, että tukeutuminen miehiin on tuttua ehkä jo edellisissä elämissä. Se on liian helppoa ja skorpionina siihen on annettu kaikkein tehokkain valta, jota on helppo käyttää väärin: seksuaalinen valta ja manipulointi. On ollut käänteentekevä askel ymmärtää, että käytän elämässäni valtaani viisaasti ja hyvää edistäviin asioihin.
Välillä päästän egon pintaan
Olen saanut kuulla olevani pinnallinen. Silloin kysyn itseltäni: ”No Vilma, oletko?” On eri asia maallisten asioiden, rahallisen menestyksen, muiden ihailun, materian tai kehon antaa ohjata itseä, kuin olla tietoisesti antamatta niille merkitystä. Niillä ei ole täällä mitään väliä, niille ei kannata antaa merkitystä, sillä niitä ei ole oikeasti edes olemassa. Ne on vain meidän mielen luomaa höttöä, sekin että naiset himoitsevat paksuja huulia, muhkeita pakaroita, miehet isompia lihaksia ja miehistä kuntoa. Keho, keho, keho. On tärkeä voida hyvin, mutta se mihin me tällä hetkellä keskitytään, on merkityksetöntä, sillä me ollaan valittu tulla tänne muusta syystä.
Minussa on monta puolta
Luontoa ja rauhaa rakastava hippi, luonnollinen ja luonnonkauneutta arvostava lappilainen, asuntosijoittaja, virtaviivaisia ja nopeita autoja rakastava markkinointiosaaja, tanssija, hyvää ruokaa himoitseva, seksuaalinen kissa, pinnallinen ja maanläheinen, motosporttaava joogi. Kaikki samassa paketissa. Ei tarvi mahtua tiettyyn muottiin. Ei tarvi kuunnella muita, millainen pitäisi olla tai mitä pitäisi elämässään tehdä. Aina kun joku arvostelee sua, hän ei uskalla elää täysillä omannäköistä elämäänsä, koska hänellä on aikaa ja energiaa keskittyä muihin. Jos elää itselleen, on aivan sama mitä muut tekee tai jättää tekemättä. Älä tuomitse myöskään itseäsi, sillä maailma on tehty leikkimistä ja kokeilemista varten.
Kaikkein tärkeintä on rakkaus ja anteeksianto
Elämässä on vain rakkaus ja pelko. Ihmiset tekevät joko rakkauden tekoja tai vastakohtaisesti vaativat rakkautta vihaamalla, pelkäämällä, häpeämällä, syyllistämällä jne. Ihminen ilmentää rakkautta tai vaatii rakkautta. Ei ole välimuotoja. Kaikki hirveimmätkin teot on rakkauden vaatimuksia. Antamalla anteeksi kaikki me voidaan todella vapautua tunteista ja maailmasta. Käytännössä kaikki mitä me nähdään tai aistitaan, herättää meissä tunteita. Jotta voi päästä aidon rakkauden tunteeseen, yhteyteen, on annettava kaikki anteeksi. Aloitettava siitä mitä näkee nyt tai muistaa nyt. Harjoiteltava joka päivä seuraavat 50-60 vuotta. Jos tänään aloittaa, saattaa olla anteeksiannon mestari sitten joskus.
Elämä on tässä ja se on nyt.